2010

21.03.2010

Kumppanuuden rooli yrityselämässä


Julkaistu FrameIT-lehdessä 01/2010

Yritys, Yhteistyö, Avunanto

Vapaa, netissä toimiva tietosanakirja Wikipedia määrittelee sanan verkostoituminen seuraavasti: ”Verkostoituminen on verkostojen ominaisuus, verkkojen välisten yhteyksien kasvamista, verkkojen verkottumista. Ihminen yksittäisenä toimijana voi verkottua, mutta yritys verkkona voi verkostoitua.”

Mitä verkostoituminen ylipäänsä merkitsee? Verkostoituminen yritysten keskenhän ei ole mikään uusi ilmiö, mutta aikaisemmin siitä on käytetty lähinnä kyseenalaista mainetta nauttivaa termiä alihankinta. Yksinkertaisimmillaan yrityksen verkostoituminen tarkoittaa kahden tai useamman yrityksen tiivistä yhteistyötä. Kumppanuus on yhteistyösuhde ja toimintatapa, joka edellyttää yhteisiä tavoitteita, toiminnan jatkuvaa parantamista ja oppimista sekä tiimityötä. Kumppanuus tulee ajatella prosessina, jossa kumppanuusyritysten tieto, osaaminen ja arvot yhdistetään kaikille osapuolille lisäarvoa tuottavaksi toiminnaksi.

”Yritysten välinen kumppanuus on ehdottomasti tätä päivää. Kumppanuuden avulla voidaan tehdä isoja asioita kevyeltä pohjalta, ja resurssit ovat hyödyllisemmässä käytössä” toteaa MARK Suomen Markkinointiliiton toimitusjohtaja Lauri Sipilä.


Lauri Sipilä toimii MARK Suomen Markkinointiliiton toimitusjohtajana ja Senior Partnerina markkinoinnin, viestinnän ja ICT:n rekrytointi- ja henkilöpalveluyritys Pro-Source Oy:ssä.

Kumppanuuden eri roolit yritysmaailmassa

Kumppanuudelle voidaan tyypillisesti määritellä kolme erilaista roolia. Kilpailukumppanuudella tarkoitetaan kertaluonteista tai satunnaista yhteistyötä. ”Yrityksissä kasvavassa määrin tajutaan, että mitä paremmin palvelet asiakasta, niin se on kaikkien etu. Erityisesti IT-puolella näkyy jatkuvasti sitä, että kilpailijat tekevät yhteistyötä. Fiksumpaahan se on, että silloin kun et pysty palvelemaan asiakastasi suoraan, käännyt sellaisen tahon puoleen joka pystyy, vaikka se olisi kilpailija. Jos teet parhaasi, ja pidät mielessä että tärkeintä on se, mitä asiakas haluaa, niin se on vahva pohja menestykselle” miettii Sipilä.

Hankekohtainen kumppanuus merkitsee projektikohtaista ja pitempiaikaista yhteistyötä. ”Vielä 90-luvulla kumppanuusasia oli arka aihe, ja sen pelättiin syövän yrityksen uskottavuutta. Tänä päivänä kuvio on kääntynyt hieman päälaelleen” Sipilä toteaa ja jatkaa ”esimerkiksi mainosalalla on ihan yleistä se, että asiakkaan astuessa ovesta sisään ja kysyessä vaikka mobiilimarkkinointiosaamisesta, niin asiakkaalle ei sanota EI vaan otetaan se tiimi jolta parhaiten löytyy vaadittavaa asiantuntemusta. Jos osaamista ei löydy oman talon sisältä palkataan projektikohtaisesti se paras osaaminen talon ulkopuolelta. Tähän myös Pro Sourcen filosofia perustuu.”

Strateginen kumppanuus on pysyvää tai pysyväksi tarkoitettua kumppanuutta. Tällöin osapuolet avaavat strategiansa ja muut suunnitelmansa toisilleen. Strategisessa yhteistyössä kyse on myös aikajänteestä: verkostoituminen tähtää välittömien hyötyjen ohella pidemmän aikavälin kilpailukyvyn edistämiseen. Sipilä määrittelee strategisen kumppanuuden lähtökohdaksi luottamuksen. ”Luottamus on yhteistyön perusta, hyvä kumppanuusyritys on ansainnut luottamuksensa.”

Mitä hyötyä kumppanuudesta on?

Verkostoituminen ja kumppanuus mahdollistavat onnistuessaan resurssien yhdistämisen, tietojen ja positiivisten onnistumisen kokemusten jakamisen, ja oppimiskokemuksen yhteistyökumppanin mahdollisesti erilaisesta näkemyksestä ja toimintakulttuurista. Toimivan yhteistyön tuloksena voidaan saavuttaa enemmän ja suurempia kauppoja, monipuolisempi tarjooma, lisää asiakkaita, alueellista kasvua, voimien yhdistämistä markkinoinnissa, tuotekehityksessä tai koulutuksessa, yhteishankintoja ja kustannusten jakamista. ”Pienten firmojen on vaikea saada samanlaista näkyvyyttä yksin kuin yhdessä” Sipilä toteaa.

Hyvän kumppanuuden edellytykset?

Avoin, suora ja jatkuva vuorovaikutus kumppaneiden kesken on avain luottamuksen syntyyn ja vahvistumiseen. Kumppanuutta paljon tutkineen professori Pirjo Ståhlen mukaan luottamus syntyy ensisijassa siitä, että saa tietoa kumppanin osaamisesta ja kyvyistä (ammattitaito), arvoista (mikä oikeasti on hänelle merkitsevää) sekä aikomuksista (tietää mitä häneltä odottaa,  johdonmukaisuus.)*

Yritysten toimintatapojen ja osaamisen tulee olla yhteensopivia ja toisiaan täydentäviä, kumppanuudelle asetettujen tavoitteiden ja kumppanuuden tuoman hyödyn kaikkien
nähtävillä. Yhteinen viitekehys on oltava selkeänä kaikille. Myös henkilökemioilla on suuri merkitys.

Tulevaisuus on kumppanuutta

Markkinaosuuksien taistelut käydään etenevässä määrin myös sillä, kuka on luotettavin kumppani ja kenen kanssa yhteistyö toimii. Siinä missä yritysten on tähän asti pitänyt keskittyä brändäämiseen ja hyvän maineen hankintaan asiakkaiden keskuudessa, tulee se jatkossa laajenemaan myös yhteistyökumppaneiden keskuuteen. Yrityksen tulee pitää huolta brändistään myös potentiaalisena yhteistyökumppanina. ”Kumppanuusyhteistyön konseptoituminen on tulevaisuudessa merkittävä asia. Yhteistyömallit ovat tulevaisuuden arvo liiketoiminnassa, ei pelkästään yrityksen sisällä olevat toimintamallit” Sipilä toteaa lopuksi.

 

* (Ståhle, P. & Laento, K. 2000. Strateginen kumppanuus — avain uudistumiskykyyn ja ylivoimaan.)